Kiinalainen lääketiede määrittelee ihmisen niin kutsutun energiajärjestelmän avulla. Energiahoito on eri tekniikoita, joissa hoitovaikutus saadaankin tuon energiajärjestelmän kautta. Energiahoito on hyvin laaja käsite. Energiahoidoiksi voidaan ajatella kuuluvan lukuisia eri hoitomuotoja sen perusteella, minkä toimintamekanismin kautta hoito toimii.
Itämaiseen perinteeseen sisältyy näkemys ihmisen hienovaraisesta energiajärjestelmästä. Se kuljettaa energiaa ja elinvoimaa fyysisen kehon, ajatusten, sielun ja tunteiden tasoilla. Ihmisen energiajärjestelmä rakentuu ihmistä ympäröivästä aurasta, energiakanavista eli chakroista ja energiakeskuksista, kerrotaan Marita Niemelän sivuilla.
Energiajärjestelmän keskeisin osa on chakrat. Niiden merkitykseen ja toimintaan perehtymällä voi saada uudenlaista ymmärrystä omista sisäisistä vahvuuksista ja haasteista sekä itsestään. Hyvinvointi koostuu tasapainosta eri elämän osa-alueiden välillä. Chakrajärjestelmän avulla voi selvittää, mikä elämän osa-alue tarvitsee sillä hetkellä uutta energiaa tai tasapainotusta.
Energiahoidossa ei ole kyse klassisen fysiikan energiasta, vaan monimuotoisemmasta ilmiöstä (psyko-fyysis-spirituaaliskulttuurinen). Energiahoidot voivat sisältää hienovaraista kosketusta, käsien päälle panemista, keskustelua ja ynnä muuta sellaista.
Tunnettuja energiahoitomuotoja ovat muun muassa Reiki, Healing Touch ja Pranic Healing. Myös homeopatia ja akupunktio ovat eräitä energiahoidon muotoja, koska ne eivät perustu kemialliseen vaikutukseen (kuten lääkkeisiin), vaan ne toimivat ihmisen energiajärjestelmän kautta.
Koska energiahoitojen taustalla olevia vaikutusmekanismeja ei täysin tiedetä, niin sen vuoksi aihetta vähätellään. Hoitohetkellä hoitaja koskettaa hoidettavaa kevysti vaatteiden päältä (esim. kun tehdään jäsenmittausta) tai ilman kosketusta energiakehoa hoidettaessa.
Hoitoa saatetaan antaa jopa etänä puhelimessa, koska hoitoa annetaan energiakentässä, jolloin välimatkalla ei ole merkitystä. Myös lemmikeille voi antaa energiahoitoa. On tärkeää pitää mielessä, että energiahoito on täydentävä menetelmä, jonka ei pitäisi sulkea pois mitään länsimaisia lääkkeitä.
Mihin energiahoitoa käytetään?
Energiahoitotekniikka sai alkunsa Japanista 1900-luvun alussa. Nykyisin useat arvostetut sairaalat Yhdysvalloissa, antavat energiahoitoa täydentämään perinteistä lääketiedettä. Holistic Nursing Practice -tutkimuksen mukaan energiahoitoa käytetään muun muassa stressinhallintaan, ahdistukseen, kivunhoitoon, masennukseen ja rentoutumis tarkoituksessa.
Energiahoitotekniikoita on hyvin monenlaisia ja kaikki hoitajat ovat erilaisia. Siksi kannattaa käydä useammassa eri energiahoidossa, jos ensimmäinen tekniikka ja hoitaja eivät saa aikaan haluttuja tuloksia.
Hyvien hoitotulosten saaminen riippuu eniten hoitajan kokemuksen ja ammattitaidon määrästä. Lisäksi valittu energiahoitotekniikka vaikuttaa jonkin verran hoitotulokseen. Energiahoitotekniikka on vain työkalu eli mihin ja miten tekniikka kohdistetaan, määrittää hoitotuloksen.
Ihmiset ovat saaneet energiahoidosta apua fyysisiin vaivoihin, kuten erilaisiin hartiaseudun pitkäaikaisiin kireyksiin ja kipuihin, selkävaivoihin, unettomuuteen sekä stressioireisiin. Siitä voi myös olla apua tunne-elämän erilaisiin haasteisiin. Jotkut ovat esimerkiksi kokeneet saavansa helpotusta vaikeissa elämäntilanteissa sekä jaksaminen on lisääntynyt.
Energiahoito on tabu
Suomen energiahoitajien mukaan, energiahoito on Suomessa edelleen tabu. Sen tehokkuudesta on kyllä näyttöä, mutta valtamedia uutisoi asiasta aina negatiiviseen sävyyn. Totuutta saatetaan jopa vääristellä, jotta tieto sopisi vallassa olevaan materialistiseen maailmankuvaan.
Oli asia niin tai näin, niin jos henkilö kokee saavansa energiahoidosta apua, eikö se ole pääasia? Sen kokeileminen ei ole vaarallista, mikäli henkilö ei jätä esimerkiksi sen takia ottamatta lääkärin määräämiä välttämättömiä lääkkeitä.
Tutkimustietoa energiahoidosta
Energiahoidon vaikutusmekanismeja ei ole pystytty selvittämään luonnontieteellisin menetelmin. Biolääketiede väittää, ettei energiahoito voi toimia. Norjalaistutkimuksen tulokset ovat kuitenkin kiinnostavia ja erittäin lupaavia. Puolella tutkimukseen osallistuneista, oireet lievenivät ensimmäisen käyntikerran jälkeen parantajan eli healirin luona käytyään. Itsearviointia tehtiin asteikolla 1-6.
Tutkijat eivät silti sulje pois plasebo,- eli kokemusvaikutuksen mahdollisuutta. Tutkimuksen mukaan hoitokokemus vaikuttaa elimistön säätelyjärjestelmiin. Tuloksien mukaan oireiden helpottumiseen on useampi, kuin yksi tie ja niitä kaikkia voi kulkea yhtäaikaisesti.
Energiahoito auttamismuotona herättää voimakkaita tunteita ja eriäviä mielipiteitä. Norjalaistutkimus (joka on tehty yhdessä NAFKAM-tutkimuskeskuksen ja etelä-Norjan sairaalan kanssa), selvitti energiaparannuksen vaikutuksia.
Tutkijat määrittelivät energiahoidon parantajarituaalitoiminnaksi. Rituaali käynnistää prosessin, jonka perustana on se, että ihmisessä ajatellaan olevan itsessään parantavia ominaisuuksia. Auttajan tehtävä on vahvistaa näitä ominaisuuksia. Sen sijaan luonnontieteellisillä menetelmillä ei voida suoraan parantaa noita ominaisuuksia, koska niihin sisältyy psyko-fyysis-spirituaaliskulttuurisia ihmisyyden piirteitä.
Tutkijaryhmän tuloksia arvioitaessa on tehtävä päätelmiä varovaisesti monestakin syystä. Vertailua jonkun toisen hoitomuodon vastaaviin tuloksiin ei voi tehdä tämän tutkimuksen perusteella. Hoitoprosessista ei voida erottaa tiettyä hoitavaa osaa, kuten esimerkiksi lääkkeen vaikuttavaa ainetta, joka voitaisiin erottaa hoitajan persoonasta. Energiahoidossa hoitajan persoonalla on suuri merkitys. Siinä mielessä hoito on yksilöllistä ja kokonaisvaltaista.
Asiakkaiden toive parantumisesta ja halu osallistua tutkimukseen on voinut vinouttaa tuloksia positiiviseen suuntaan. Potilaan itsensä kannalta tämä ei ole käytännön elämässä ongelma, mikäli hän saa apua, mutta se on tutkimuksellinen luotettavuuskysymys, joka on otettava huomioon.
Tulosten luotettavuutta lisää kuitenkin se, että tutkimus tehtiin tosielämän tilanteissa: tutkimukseen osallistuneet olivat tavallisia energiahoitajalta apua oma-aloitteisesti hakeneita ihmisiä, joiden oireet olivat kestäneet kauan. Sen perusteella voidaan olettaa, että tutkimukseen osallistuneet olisivat jo käyneet läpi kaikki mahdolliset terveydenhuoltojärjestelmän palvelut. Sellainen tilanne onkin tutkimusten mukaan yksi syy hakeutua täydentävien hoitomuotojen pariin.
Lähteet: CAM, Coriechu, Marita Niemelä, Mind body Green, Riikka Laakso, Suomen energiahoitajat