Suorittaminen, tehokkuus ja jatkuva kiire ovat nykyään muodissa. Paljon asioita aikaansaavat, energiset ja huipputehokkaat ihmiset liitetään usein mielikuvaan hyvästä elämästä. Heidän elämänsä vaikuttaa lähes täydelliseltä sosiaalisessa mediassa.
Silti kulissien takana on elämäänsä hyvin tyytymätön ihminen. Jatkuva suorittaminen vie elimistön stressitilaan. Se altistaa muun muassa sydän- ja verisuonitaudeille. Pahimmillaan ylisuorittajaa voi kohdata sydänkohtaus.
Tällainen henkilö ei pysty nauttimaan aikaansaannoksistaan, eikä rentoutumaan edes vapaa-ajalla. Hän haluaa kontrolloida kaikkea, on jatkuvasti kireä ja kiukkuinen. Hänen seurassaan on vaikeaa olla.
Ylisuorittajan elämä on täynnä sääntöjä, joilla hän hakee elämäänsä turvallisuuden tunnetta. Hän kuvittelee, että onnellisuus syntyy muuttamalla muut ihmiset hänen kaltaisekseen. Suorittaja ei yleensä itse näe omaa vääristynyttä käytöstapaansa. Hän saattaa havahtua tilanteeseen vasta, kun puoliso haluaa avioeron tai hän itse sairastuu työuupumukseen.
Ylisuorittaja on useimmiten oikein kunnollisen kansalaisen perikuva: hän on luotettava ja tunnollinen. Hänen velvollisuudentuntonsa voi kuitenkin olla täysin ylikorostunutta, niin ettei muulle elämälle tai valinnanvapaudelle jää minkäänlaista tilaa.
Henkilö saattaa hakea apua lääkäristä, koska hän kärsii selittämättömistä kivuista ja toiminnallisista vaivoista. Hänellä on unihäiriöitä, levottomuutta ja uupumusta. Oireiden taustalta ei tutkimustenkaan jälkeen löydy syytä. Lääkäriltä vaatii taitoa lähestyä potilasta niin, ettei hän pahoita mieltään ja vaihda lääkäriä.
”Jos potilaan oireet viittaavat stressiin, on aina kysyttävä henkilökohtaisesta elämäntilanteesta. Tämä yksinkertainen asia unohdetaan hämmästyttävän usein,” sanoo psykiatrian emeritusprofessori Johannes Lehtonen.
Ylisuorittajat saavat paljon aikaan asioita. He pärjäävät hyvin opinnoissa ja työelämässä. Ulospäin ainainen suorittaminen näyttäytyy tehokkuutena, mikä ainakin aluksi miellyttää työnantajaa. Työnantajasta saattaa tuntua, että ylisuorittaja on loistava työntekijä, koska hän on niin aikaansaava.
Pidemmällä tähtäimellä ainainen suorittaminen voi tuottaa kuitenkin paljon ongelmia. Se vie tilaa palautumiselta, mikä olisi tärkeää levon ja jaksamisen kannalta. On ihan hyvä, mikäli ihminen saa paljon asioita aikaiseksi ja nauttii tekemisestään. Jos henkilö kuitenkin vaatii itseltään koko ajan enemmän yrittää onnistua aina vain paremmin, voi ongelmia alkaa näkyä.
”Usein siihen liittyy se, että mikään ei riitä ja ihminen vähättelee omaa suorittamistaan. Ajatellaan, että huomenna pitää ponnistella vielä kovemmin, koska ei saanut tämän enempää aikaiseksi. Silloin suorittaminen on suurempi taakka ihmiselle,” kertoo Pihlajalinnan psykologi Hanna Lemmetyinen.
Ylisuorittaminen voi johtaa uupumiseen
Ylisuorittaa voi periaatteessa millä elämän osa-alueella tahansa. Myös esimerkiksi arkea, äitiyttä ja ihmissuhteita voi ylisuorittaa työn lisäksi. Ylisuorittaminen voi lopulta johtaa siihen, että ihminen uupuu.
Silloin ei välttämättä riitä se, että ihminen yrittää levätä ja jatkaa sitten taas samalla tavalla, kuin ennen. Sen sijaan lepäämisen lisäksi, tulisi tarkastella syvällisesti omia toimintatapoja. Tarkoituksena olisi saada katkaistua ainainen suorittamisen kehä. Täytyy opetella erottamaan normaali ahkeruus, pakonomaisesta suorittamisesta: teetkö asioita tekemisen ilosta vai onko tekeminen pakonomaista suorittamista?
Mikä ero on normaalin ja terveen suorittamisen ja epäterveen ylisuorittamisen välillä?
Sosiaali- ja terveysalan ammattilainen Heidi Holmavuo kertoo kolme ylisuorittamisen varoitusmerkkiä:
1. Loputon tehtävälistojen luominen
Ei ole hyvä merkki, jos kalenteri on aivan täynnä ja to do-listoja syntyy samaa tahtia, kuin heität vanhoja pois.
2. Vapaa-aika ahdistaa
Mikäli vapaa-aika ahdistaa ja tuntuu pakolliselta pahalta, etkä pysty olemaan tekemättä mitään ennaltasuunniteltua, on syytä huoleen.
3. Jatkuva tyytymättömyys
Jos olet jatkuvasti tyytymätön aikaansaannoksiin ja löydät koko ajan lisää tehtävää, on syytä pysähtyä. Mieti, kuinka paljon olet saanut aikaan. Älä kiinnitä huomiotasi vain tekemättömiin tehtäviin, vaan huomaa se, mitä olet jo saavuttanut. ”Työt ei tekemällä tästä maailmasta lopu”!
Keinoja ylisuorittamisen lopettamiseksi:
1.Opettele pois ylisuorittamisesta
Ylisuorittamisessa on pohjimmiltaan kyse hyväksynnän ja turvan hakemisesta, joten siitä ei pääse eroon noin vain. Ylisuorittamisesta pois opettelu kannattaakin tehdä pikkuhiljaa, askel kerrallaan.
Aloita varaamalla kalenteriin yksi vapaailta viikossa. Tällöin kannattaa kuunnella millaisia tarpeita läheisillä ihmisillä on. Haluaisiko puoliso pitää leffaillan tai ystävä tulla piipahtamaan iltateelle?
Hieman hankalampi harjoitus on sallia jonkun muun suunnitella päiväsi kokonaisen ohjelman. Kykenetkö siihen, että joku muu suunnittelee ajankäyttösi edes yhden päivän verran? Kontrollista luopuminen voi pelottaa, mutta se voi olla myös vapauttavaa.
2. Tehtävien karsinta
Vähennä tehtäviä sieltä, mistä suinkin voit. Osa asioista voi jättää seuraavalle päivälle tai kokonaan pois. Entä, jos jättäisit viikkosiivouksen tekemättä tai yhden verkostotapaamisen väliin?
Lähteet: Anna, Lääkärilehti, YLE