Kuva: pexels/ Andrea Piacquadio
Nykyajan kiireinen ja pirstaleinen työelämä, sekä erilaiset perhetilanteet ovat omiaan aiheuttamaan ihmisille kiirettä, kiireen tuntua ja stressiä. Loputon tehtävälista antaa ihmisille tunteen, ettei riitä: hoidettavana on niin työt kuin kotiasiat. Pitäisi tehdä elämäntapamuutos, pudottaa painoa ja aloittaa uusi liikuntaharrastus. Naapureiden takia tulisi tehdä puutarhatöitä, jotka eivät kiinnosta. Perhe odottaa yhteistä laatuaikaa. Ystäviäkään ei saisi unohtaa, vaan tulisi huolehtia sosiaalisesta elämästään. Mutta, mitä tehdä, kun aika ei tunnu riittävän ja stressi vyöryy yli?
Stressiä on kuitenkin monenlaista. Positiivinen stressi antaa lisää energiaa ja auttaa saavuttamaan tavoitteita sekä lisää tehokkuutta. Se helpottaa suoritukseen valmistautumista ja edistää palautumista. Positiivinen stressi on melkein sama asia kuin niin kutsuttu “työn imu”.
Kuormittava stressi sen sijaan vie energiaa ja aiheuttaa ylimääräistä kuormaa. Se on tärkeää oppia tunnistamaan, sekä ottaa tilanne hallintaan. Siihen kuuluu muun muassa taito kieltäytyä asioista, niiden priorisoiminen ja rajaaminen sekä tehtävien tauottaminen. Palautumisesta on myös huolehdittava. Nämä kaikki keinot auttavat torjumaan ja hallitsemaan kuormittavaa stressiä. Lue lisää stressin vaikutuksesta hyvinvointiin täältä.
Stressin kokeminen on myös täysin yksilöllistä. Se, mikä kuormittaa jotakuta, voi olla toiselle aikaansaavaa ja energisoivaa stressiä. Stressin vaikutus voi myös vaihdella eri päivinä. Jonakin päivänä on voimavaroja ja pieni stressi antaa vaan lisää boostia tekemiseen. Toisella kertaa kuormitusta on liikaa jo heti aamusta, eikä sen päälle kestä minkäänlaista stressiä.
7 keinoa hallita stressiä
1. Tee lista huomiotasi vaativista asioista
Tee lista kaikista huomiotasi vaativista asioista, jolloin sinun tulee kirjattua ylös myös kaikki se metatyö, josta sinun tulisi huolehtia. Listan näkeminen yksistään jo helpottaa oloa, koska asiat ovat konkreettisesti paperilla tai puhelimella edessäsi. Aina, kun saat tehtävän suoritettua, merkitse se tehdyksi. Näin voit seurata, kuinka pikku hiljaa tehtävä tehtävältä asiat hoituvat. Se kannustaa jatkamaan, kunnes kaikki tehtävät on suoritettu.
2. Tehtävien priorisointi
Stressin hallitsemiseksi ja tuottavuuden lisäämiseksi, kannattaa ottaa käyttöön tehokas työkalu eli tehtävien priorisointi. Siitä on apua varsinkin pitkien tehtävälistojen kanssa. Löytämällä tärkeimmät tehtävät ja hoitamalla ne alta pois, voit saavuttaa tavoitteesi nopeammin ja tehokkaammin, sekä vähentää stressiä. Priorisoidessasi tehtäviä, sinun tulisi löytää kaikista kiireisimmät ja aloittaa niistä. Sellaisia voivat olla tärkeisiin sähköposteihin vastaaminen tai aikataulutetut tehtävät ja projektit. Hoidettuasi kiireellisimmät tehtävät, saat onnistumisen kokemuksen, eikä tehtävälistasi tunnu enää ylivoimaiselta.
Priorisoinnissa kannattaa käyttää myös tehtävien jakamista pienempiin ja paremmin hallittaviin osiin. Sen sijaan, että yrittäisit saada suoritettua suurempaa projektia kerralla maaliin saakka, kannattaa se jakaa pienempiin tehtäviin, jotka kykenet suorittamaan yksitellen ja asteittain. Tällä tavalla pystyt välttämään turhaa viivyttelyä ja edistymään myös suurempien tavoitteiden saavuttamisessa.
3. Opettele kuuntelemaan kehoasi
Varsinkin stressinhallinnassa kannattaa kuunnella myös oman kehon viestejä, koska ne voivat paljastaa jotain oleellista prosessista. Jos tunnet stressin alkavan olla kuormittavaa ja negatiivista aiheuttaen sinulle kehossasi erilaisia tuntemuksia, on syytä istahtaa alas. Kun olet ensin huokaissut syvään ja rentouttanut hartiasi, tarkastele tilannetta kokonaisuutena.
Onko jokin tietty tehtävä listalla, joka stressaa sinua eniten? Auttaisiko, jos sen saisi hoidettua alta pois? Vai tuntuuko tehtävälista aivan liian pitkältä? Onko siellä jotain, josta voit karsia tai, jonka voit purkaa pienempiin osiin? Tällä tavalla käymällä asioita läpi ja ottamalla tilanteen hallintaan, rauhoittuvat myös kehosi viestit. Sillä kuormittava stressi on tärkeää oppia tunnistamaan ajoissa, jotta se ei mene yli oman sietokyvyn.
4. Aseta itsehoito etusijalle
Stressinhallintaan auttaa itsehoidon asettaminen etusijalle. Se tarkoittaa, että otat aikaa itsellesi, lataat akkuja, rentoudut sekä huolehdit itsestäsi tehden asioita, jotka tuottavat sinulle iloa. Itsehoidon aikana on tärkeää, että pystyt unohtamaan tehtävälistan ja työasiat. Näin ollen seuraavan kerran, kun ryhdyt hommiin, voit kokea olosi virkeäksi ja voimaantuneeksi jatkaaksesi asioiden hoitamista ja suoriutuaksesi hyvin töistä.
5. Sisällytä liikunta rutiineihisi
Liikunta on tehokas stressinlievittäjä ja sillä on monia terveyshyötyjä. Sisällytä rutiineihisi fyysinen aktiivisuus, kuten hyötyliikunta ja mieluisan lajin harrastaminen 2-3 kertaa viikossa. Liikunnan ei tarvitse olla hikistä jumppaa stressin hallitsemiseksi, vaan se voi olla rauhallista kävelyä luonnossa ja joogan harjoittamista.
6. Aseta realistisia tavoitteita
Tavoitteiden asettaminen motivoi ja auttaa keskittymään. Jos ne ovat kuitenkin epärealistisia ja liian suuria, voi se lisätä turhaa stressiä elämässäsi. Sinun tulisi sen sijaan asettaa saavutettavissa olevia tavoitteita, jotka ovat sulassa sovussa arvojesi ja tärkeysjärjestyksesi kanssa. Näin vältyt ylikuormitukselta ja loppuunpalamiselta.
7. Käytä aikasi järkevästi
Todellisuudessa aikaa ei ole tarpeeksi tai liian vähän, vaan sitä on kiinteä määrä (24 tuntia vuorokaudessa). Meidän omat odotuksemme aiheuttavat tunteen siitä, että aikaa ei ole riittävästi. Ongelma on tuttu monille ihmisille ympäri maailman.
Kuvittele mielessäsi nuo 24 tuntia, joista kahdeksan tuntia tulisi kulua nukkumiseen ja yleensä vähintään kahdeksan tuntia töissä. Jäljelle jää viimeiset kahdeksan tuntia. Sinä aikana tulee tehdä muun muassa kotityöt ja huolehtia lemmikistä, viettää aikaa perheensä kanssa (jos sellainen on), valmistaa ruoka ja syödä, harrastaa liikuntaa sekä huolehtia sosiaalisista suhteista.
Ylimääräistä aikaa ei siis monillekaan täysipäiväisesti työskenteleville tai perheellisille ihmisille jää. Niimpä esimerkiksi työt tulisi pyrkiä hoitamaan varsinaisella työajalla ja jättää vapaa-aika muille asioille. Se auttaa myös hallitsemaan kiirettä ja stressiä.
Lähteet: Conover company, Greene Psychology group, Mieli