Dopamiini on yksi aivojen keskeisimmistä ja ovelimmista välittäjäaineista. Sitä pidetään usein mielihyvähormonina, mutta dopamiinilla on paljon muitakin tehtäviä. Sillä on vaikutusta useisiin tärkeisiin aivotoimintoihin, kuten palkkiojärjestelmään, motoristen toimintojen säätelyyn ja kognitioon eli oppimiseen, muistiin ja motivaatioon. Dopamiini vaikuttaa mielialaan ja joidenkin sairauksien kehittymiseen.
Dopamiini piristää ja lisää energiaa. Sillä on merkitystä myös seksin, rakkauden ja luovuuden suhteen. Se saa meidät haluamaan yhä enemmän asioita, tekemään vielä paremmin ja kaipaamaan jotain uutta. Kohtalokas dopamiinin palkitsemisjärjestelmä antaa ensin lupauksen palkinnosta, kunhan ihminen tekee jopa yli-inhimillisiä suorituksia.
Kuitenkin tavoitteiden saavuttamisen jälkeen dopamiinituotanto romahtaa, eikä yksilö pystykään nauttimaan saavutuksistaan. Dopamiini tekeekin meistä tyytymättömiä. Se piilee myöskin riippuvuuksien taustalla.
Dopamiini ei saa meille aikaan mielihyvää siitä, että meillä on jotain, vaan se palkitsee siitä, että haluamme asioita. Se saa meidät ottamaan riskejä ja auttaa yltämään uskomattomiin suorituksiin. Sen tarkoitus on siis maksimoida yksilön selviytyminen, lisääntyminen ja menestyminen.
Dopamiinilla on ollut hyvin tärkeä merkitys ihmisen evoluution kannalta. Mutta koska elämme digiajassa, se aiheuttaa meille ongelmia. Sillä tuo sama dopamiinimäärä hyrrää myös nykyään meidän aivoissamme. Koska emme elä enää luolissa ja metsästä sapelihammastiikereitä, niin emme enää tarvitsisi niin suurta dopamiinimäärää. Sen takia meille koituu siitä ongelmia.
Dopamiini voi saada esimerkiksi meidät rakastamaan intohimoisesti jotakuta ja muutaman kuukauden jälkeen vihaamaan tuota samaa ihmistä suuresti. Onneksi emme ole pelkästään dopamiinin armoilla. Hellyys- ja läheisyyshormonit (serotoniini ja oksitosiini) kuitenkin huolehtivat, että valitsemme kumppanuuden ja parisuhde säilyy myös alkuhuuman ja dopamiinin romahduksen jälkeen. (yle)
Voiko dopamiinin tuotantoa lisätä itse?
Dopamiinin perustuotantoon ei pysty itse vaikuttamaan. Sen määrää elimistössä voi kuitenkin väliaikaisesti lisätä tekemällä asioita, joista itse nauttii. Se voi olla esimerkiksi ystävän kanssa kahvittelu, hyvää oloa tuottava liikuntahetki, musiikin kuuntelu tai kirjan lukeminen.
Dopamiinin tuotantoa voi lisätä myös katsomalla jännittävää jääkiekkomatsia tai kokeilemalla jotain extreme-lajia, kuten kiipeilyä. Sillä sen kaltaiset asiat saavat aikaan tavallista enemmän dopamiinia. Toinen välittäjäaine ja “mielihyvähormoni” endorfiini vahvistaa entisestään dopamiinin vaikutusta ja sen aikaansaamaa onnellisuuden kokemusta ja tunnetta. Endorfiini hillitsee myös kipua.
Lähteet: Kotiliesi, Tieteenkuvalehti, Turun yliopisto, Yle