Hampaiden narskuttelusta eli bruksismista kärsii kolmannes suomalaisista. Se tarkoittaa sitä, että henkilö narskuttelee hampaitaan, puristaa ylä- ja alaleukaa kovasti yhteen tai työntää alaleukaa tahdosta riippumatta. Sitä esiintyy erityisesti öisin.
Vaikuttaa siltä, että bruksismi on keskushermoston säätelemää ja sen tausta on geneettinen. Sen voi laukaista kova stressi tai pään alueelle osuva trauma. Myös masennus, ahdistus, tupakointi, runsas alkoholin käyttö ja jotkut lääkkeet voivat aiheuttaa narskuttelua. Tietyt sairaudet ja vaivat, kuten refluksitauti ja uniapnea liittyvät narskutteluun.
Yleensä hampaiden narskuttelu on tavanomaista ja vaaratonta. Se on perinnöllistä ja voi johtua esimerkiksi stressistä. Vakava-asteista yöllä tapahtuvaa narskuttelua on noin kymmenellä prosentilla ihmisistä. Sen sijaan valveilla hampaiden yhteen puristamista tapahtuu noin 20 prosentilla. Hampaiden narskuttelu helpottaa yleensä iän myötä.
Narskuttelussa ja hampaiden yhteen puristamisessa on suuri voima. Pahin narskuttelusta johtuva seuraus on hammasytimen tulehtuminen. Lisäksi tulehdusta voi aiheuttaa hampaan halkeaman kautta juureen asti päässeet bakteerit.
Tulehtunut hammas voi hoitamattomana olla jopa hengenvaarallinen. ”Jos tulehdus pääsee oireettomana hampaan juuressa suurenemaan, se voi aiheuttaa todella vakavia yleisinfektioita. Suomessa jopa yli 10 ihmistä kuolee vuosittain vakaviin yleisinfektioihin, jotka ovat aiheutuneet hampaan tulehduksesta”, sanoo hammaslääkäri Marjut Jegoroff.
Oireet
Hampaiden narskuttelu johtaa purentapintojen kulumiseen. Tilanne pahenee entisestään, mikäli käytetään lisäksi runsaasti happamia juomia. Jos kiille kuluu, voi se aiheuttaa hampaiden vihlomista. Narskuttelu saattaa tehdä suuhun haavaumia. Kovan puremapaineen takia hammaspaikat saattavat irrota.
Myös suun ulkopuolella esiintyy yleensä oireita: huimaus, niskan- ja hartiaseudun kireys, leuan alueen oireet (kuten väsymys, lukkiutuminen ja jäykkyys). Lisäksi pään alueella on monenlaista kipuoireilua (päänsärkyä, leukanivelten kipua ja korvasärkyä). Kauan jatkunut narskuttelu tekee muutoksia jopa henkilön ulkonäköön puremalihasten liikakasvun vuoksi.
Narskuttelun diagnosointi
Narskuttelun diagnosointi perustuu henkilön kertomukseen oireista, kliiniseen tutkimukseen sekä mahdollisiin kuvantamistutkimuksiin. Oireiden alkamisajankohta ja niiden voimakkuus kartoitetaan. Pään alueelle kohdistuneet traumat ja hampaisiin aiemmin tehdyt toimenpiteet selvitetään. Jos käytössä on hammasproteesit, niin niiden istuvuus tarkistetaan.
Purentaelimistö tutkitaan huolellisesti. Siinä saatetaan huomata merkkejä narskuttelun aiheuttamasta hampaiden kulumisesta ja/tai hammaspaikkojen lohkeamista. Purenta, purentalihasten jäykkyys sekä leuan liikkeet tarkistetaan. Samalla havainnoidaan mahdollinen kipu, arkuus ja niveläänet. Tarvittaessa tehdään kuvantamistutkimus.
Miten bruksismia hoidetaan?
Hampaiden narskuttelun hoito on yksilöllistä. Hoito voi olla korjaavaa tai ennaltaehkäisevää. Hampaiden narskuttelusta aiheutuneet vauriot voivat olla lieviä tai suuria.
Hampaiden narskuttelusta ja yhteen pureskelusta päivisin voi harjoitella pois, mutta yöllä tapahtuvaan narskutteluun on syytä käyttää purentakiskoa. Se on muovinen levy, joka valmistetaan yksilöllisesti ottamalla malli potilaan ylähampaista. Purentakiskon tarkoitus on suojata hampaita kulumiselta.
Purentakisko voi auttaa rentouttamaan myös puremalihaksia, samoin kuin leuan alueen lihasharjoitteet. Muuta hoitoa ei välttämättä tarvita. Hampaisiin jo tulleet vaikeat vauriot ja niiden korjaaminen vaatii hammaslääkärin erikoisosaamista.
Muita hoitokeinoja ovat: fysioterapia, rentoutushoito, biopalautehoito, botuliinitoksiinipistos ja tarpeen tullen kipulääkitys. Lisäksi hoitokeinoina käytetään erilaisia rentoutusmenetelmiä, stressinhallintaa ja monipuolista liikuntaa.
Lähteet: Mehiläinen, Terveyskirjasto ja YLE
