Miten ruutuaika vaikuttaa hyvinvointiisi?

ruutuaikavaikuttaa

Ruutuajan vaikutus uneen

Joka kolmas suomalainen viettää ruutuaikaa yli kolme tuntia arki-iltoinaan. Sillä on negatiivinen vaikutus niin fyysiseen kuin psyykkiseenkin vointiin.

Ruutuajalla tarkoitetaan erilaisia ruutuja esimerkiksi älypuhelimen, tietokoneen, tabletin, television tai pelikonsoleiden äärellä vietettyä aikaa. Lasten kohdalla ruutuajan vaikutusta hyvinvointiin on tutkittu paljonkin, mutta myös aikuisten kannattaa rajoittaa liiallista ruutujen äärellä viettämäänsä aikaa.

Suomalaisista aikuisista noin 30 prosenttia viettää arkisin kotonaan yli kolme tuntia erilaisten ruutujen äärellä. Jos tähän lisätään vielä se, että moni tekee 8 tuntia töitä näyttöpäätteen ääressä, ruutuaika saattaa kasvaa jo melkoisiin lukemiin.  

Ruutuaika aiheuttaa uniongelmia

Tv-sarja tai sosiaalinen media koukuttaa illalla eikä nukkumaan malta käydä, on varmasti tuttu tunne monelle. Unen määrä saattaa jäädä vähäiseksi, jos antaa houkutusten viedä mennessään. Liian vähäiseksi jäänyt uni taas aiheuttaa fyysisiä ja psyykkisiä ongelmia.

Ilta olisi hyvä rauhoittaa hyvissä ajoin ruutuvapaaksi, jolloin uni olisi mahdollisimman laadukasta. Ruuduilta heijastuva sininen ja kirkas valo nimittäin vähentää melatoniinin erittymistä. Melatoniini on hormoni, joka vaikuttaa unen laatuun ja nukahtamiseen. Älylaitteiden sininen valo piristää ja viestii keholle ja mielelle, että vielä ei ole aika nukahtaa. Tämän takia, jos haluaa saada unenpäästä paremmin kiinni, kannattaa ruutujen tuijottaminen lopettaa viimeistään tuntia ennen nukkumaan menoa.

Erilaiset masennus- ja mielenterveysongelmat

Yhdysvaltalaisessa tutkimuksessa kävi ilmi, että aikuiset, jotka viettivät yli kuusi tuntia tai jopa enemmän ruutujen äärellä päivittäin, sairastuivat muita useammin masennukseen.

Association between screen time and depression among US adults (nih.gov)

Tutkimus, joka mittasi nuorten hyvinvointia ja sosiaalista mediaa, havaittiin, että vähentämällä päivittäistä ruutuaikaansa 30 minuuttia, heidän hyvinvointinsa parani. Muun muassa masentuneisuuden ja yksinäisyyden tunteet vähenivät, kun sosiaalisen median käyttöä vähennettiin.

No More FOMO: Limiting Social Media Decreases Loneliness and Depression | Journal of Social and Clinical Psychology (guilfordjournals.com)

Tutkimuksissa suuri ruutuaika on yhdistetty masennuksen lisäksi myös mm. keskittymisvaikeuksiin, ahdistukseen, heikentyneisiin sosiaalisiin taitoihin ja laajemmin huonompaan hyvinvointiin.

Ruutuaika rasittaa silmiä

Silmät joutuvat tekemään töitä enemmän silloin, kun katse kohdistetaan lähelle kuin silloin jos katsoo kauas horisonttiin. Tästä syystä ruutuaika väsyttää silmiä. Silmien väsyessä saattaa aiheutua päänsärkyä tai näön väliaikaista sumentumista. Silmiä kannattaa lepuuttaa ruutuajan lomassa kohdistamalla katseensa kauas.

Tutkimusten perusteella silmät kuitenkin palautuvat melko nopeasti ruutujen aiheuttamasta rasituksesta. Ei pitäisi aiheutua pysyvää haittaa, vaikka yksittäinen sessio ruudun ääressä venähtäisikin joskus.

Erilaiset kivut ja säryt

Huono ergonomia yleensä aiheuttaa jossain vaiheessa erilaisia kipu- ja särkytiloja kehoon. Erityisesti passiiviseen ruutuaikaan kannattaa sisällyttää taukoja. Nouse ylös television tai tietokoneen ääreltä kerran tunnissa ja vetreytä kehoa esimerkiksi pyörittelemällä hieman hartioita, kiertämällä rankaa ja liikuttelemalla koko kehoa.

Niska- ja hartiaseudun säryt ovat hyvin yleisiä sellaisilla ihmisillä, jotka viettävät aikaa pelikonsolin tai tietokoneen ääressä. Kipuja voi helpottaa istumalla selkä suorassa ja pitämällä pään pystyssä. Esimerkiksi tietokoneen näyttö kannattaa säätää sellaiselle korkeudelle, että nenä osoittaa suoraan eteenpäin, ei siis näyttöä liian ylös eikä liian alas.

Puhelinta ja pelikonsolia käyttävän kannattaa muistaa myös lepuuttaa sormiaan, jottei nivelet rasitu liikaa.

Ruutuaika ja muut vaikutukset

Suuren ruutuajan on huomattu vaikuttavan negatiivisesti myös aivojen kehitykseen ja verenpaineeseen, etenkin lapsia tutkittaessa. Lisäksi ruutuaikaan liittyy huono ergonomia ja istuminen, jotka aiheuttavat verihyytymiä ja kasvattaa näin veritulpan riskiä. Istuminen heikentää nimittäin jaloissa verenkiertoa.  Liiallinen istuminen on yhteydessä myös sydänsairauksiin, syöpään ja rasvamaksaan.

Lue lisää istumisen haittavaikutuksista Istumisen haitat terveydelle – Elintavat ja ravitsemus – THL

Milloin ruutuajasta sitten kannattaa huolestua?

Kannattaa huolestua omasta ruutuajasta siinä vaiheessa, jos ruudun ääressä käytetyn ajan takia muihin omiin tärkeisiin asioihin käytetty aika vähenee. Jos esimerkiksi sosiaalisen median selaaminen syö uniaikaa tai jos ulkoilu- tai liikuntatauko jäävät välistä television katsomisen takia. Kaikki ruutuaika ei kuitenkaan ole pahasta. Monet esimerkiksi tekevät kotitreenejä ruudun ääressä. Sellainen ruutuaika voi olla kehittävää ja hyödyllistä ajanvietettä.

Jokaiselle ruutuaika on henkilökohtaista

On mahdotonta määrittää jokaiselle sopivaa päivittäistä ruutuaikaa, se on henkilökohtaista. Sopivaan ruutuaikaan vaikuttavat esimerkiksi se, mitä ruudusta katsoo ja miksi.

Sopiva määrä yleensä löytyy, kunhan etsii oikean suhteen ruudun äärellä vietettävien hetkien ja muiden aktiviteettien tilalle.

Jos haluaa rajoittaa puhelimella vietettyä ruutuaikaa, joidenkin puhelinten asetuksista voi säätää asetuksen, jolloin puhelin ilmoittaa, kun päiväinen ruutuaika on täynnä. Sovelluskaupoista saa erilaisia sovelluksia, joiden avulla ruutuaikaansa voi valvoa ja rajoittaa.

Älä anna ruutuajan viedä liikaa aikaa päivistäsi – se tapahtuu yllättävän nopeasti ja tärkeämmät hommat jää tekemättä😊