PSYKOTERAPIAN TAVOITTEENA ON POISTAA JA VÄHENTÄÄ PSYYKKISIÄ ONGELMIA!
Psykoterapia on mielenterveyden ongelmiin saatavaa keskusteluapua. Rajanveto psykoterapian ja muun psykososiaalisen tuen välillä ei ole täysin selkeä. Varsinaiseen psykoterapiaan hakeudutaan kuitenkin yleensä sen takia, että kävijälle halutaan turvata tavoitteellinen ja vaikuttava hoitomuoto, joka on sopivasti kohdennettu sekä mitoitettu.
Tehokkaan psykoterapian perusta on luotettava ja myönteinen vuorovaikutussuhde psykoterapeutin ja avunsaajan välillä. Tavoitteena on poistaa tai vähentää psyykkisiä ongelmia, sekä niihin liittyvää kärsimystä. Lisäksi tarkoitus on tukea avunsaajan psyykkistä kasvua ja kehitystä, lisätä hänen valmiuksia ongelmanratkaisuun sekä auttaa kehittämään hyviä ihmissuhdetaitoja.
Psykoterapiassa ongelmia ja haasteita käsitellään useimmiten keskustelemalla. Apukeinona voidaan käyttää myös erilaisia toiminnallisia menetelmiä, kuten kuvallista ilmaisua, visualisointia ja musiikkia. Terapiaa on saatavilla niin yksilöterapiana, kuin ryhmä-, perhe-, tai paripsykoterapiana.
Yleensä yksilöpsykoterapiakäynti kestää noin 45-60 minuuttia, ja käyntitiheys on yhdestä kahteen kertaa viikossa. Useimmiten psykoterapian ajatellaan kestävän vuosia, mutta myös lyhyempi (esimerkiksi viiden tai 20 kerran) psykoterapeuttinen jakso oikein ajoitettuna voi olla riittävä ja tehokas hoitomuoto.
Virallista psykoterapiaa saa antaa vain laillistettu psykoterapeutti, joka on koulutuksen jälkeen saanut Valviralta oikeuden käyttää ammattinimikettä “psykoterapeutti”. Se vaatii soveltuvan pohjakoulutuksen, joten psykoterapeutti voi olla taustaltaan esimerkiksi sairaanhoitaja tai psykologi. Sen sijaan pelkkää terapeutti-nimikettä voi käyttää lähes kuka tahansa.
Milloin ja miten hakeutua psykoterapiaan?
Psykoterapiaan kannattaa hakeutua matalalla kynnyksellä ja mahdollisimman varhaisessa vaiheessa, mikäli on kuormittunut, ahdistunut tai jaksamaton tai tarvitsee apua vaikeassa elämäntilanteessa. Toipumisennuste on sitä parempi, mitä nopeammin psyykkiset oireet tunnistetaan ja saa niihin riittävän tehokasta apua, kerrotaan Mehiläisen sivuilla.
Psykoterapiatyöskentelyn oikea ajoitus on erittäin tärkeää hoidon onnistumisen kannalta. Lääkäri tekee arvion siitä, milloin on oikea aika hakeutua psykoterapiaan. Elämänhallinnan ja psyykkisen voinnin tulisi olla riittävän vakaata silloin, kun aloitetaan psykoterapeuttinentyöskentely. Se voi nostaa esille vaikeita tunteita. Joskus joudutaan ennen varsinaista psykoterapiaa hoitamaan ensisijaisesti joitakin psyykkisiä oireita, kuten ahdistuneisuutta ja unettomuutta.
Psykoterapian muodot
Psykoterapiamuotoja on monenlaisia ja ne perustuvat erilaisiin teoreettisiin suuntauksiin. Psykoterapeutin käyttämä teoriapohja ei näy välttämättä selkeästi psykoterapiaan hakeutuneelle itselleen. Suuntausten selkeimmät erot näkyvät käytännön menetelmissä: käytetäänkö ilmaisussa muuta, kuin sanallista muotoa?
Annetaanko kotitehtäviä? Paljonko erilaista toiminnallisuutta psykoterapia sisältää? Perustuuko psykoterapia pelkästään keskusteluun? Suuntauksia on olemassa useita kymmeniä, mutta tässä keskeisimmät Suomessa käytettävät psykoterapian muodot:
- psykodynaamiset eli psykoanalyyttiset terapiat
- kognitiivinen psykoterapia
- kognitiivinen käyttäytymisterapia
- kognitiivis-analyyttinen psykoterapia (KAT)
- hyväksymis-omistautumisterapia
- ratkaisukeskeinen psykoterapia
- integratiivinen psykoterapia
- kriisi- tai traumaterapia
- perheterapia
- interpersonaalinen psykoterapia
- ryhmäterapia
- luovat terapiat
- psykoterapeuttinen kertakonsultaatio
- nettiterapiat
Psykoterapiamuodon valinta
Terapeutin valitseminen ja löytäminen, sekä monet erilaiset terapiamuodot voivat hämmentää terapiaan hakeutuvaa henkilöä. Moni kokee siihen liittyvän selvitystyön haasteellisena, varsinkin jos omat voimavarat ovat vähissä. Suomessa on alueellisia eroja, niin terapeuttien saatavuudessa, kuin hoitokäytännöissä. Tilannetta on kuitenkin helpottanut erilaiset nettiterapiat, joihin voi hakeutua mistä päin Suomea tahansa.
Hoitavan tahon kanssa on syytä keskustella, millainen psykoterapia juuri sinulle sopisi. On päätettävä eri hoitovaihtoehtojen ja suuntauksien väliltä, sekä sovittava hoidon kestosta. Kannattaa lukea myös psykoterapeuttien esittelytekstit ja terapiamuotojen kuvaukset. Näin voit verrata tietoja omiin odotuksiisi hoidon suhteen.
Lyhyempää terapiaa (10-20 käyntiä) suositellaan yleensä lievempiin ongelmiin tai, kun terapian tavoite on selkeästi asetettavissa. Pelkästään jo yhdenkin ongelman helpottuminen voi vapauttaa voimavaroja muihin elämän osa-alueisiin ja itsekseen toteutettaviin muutoksiin elämässä.
Pidempää psykoterapiaa suositellaan, jos ongelmia on monella eri elämän osa-alueella tai ne ovat kestäneet jo kauan. Psykoterapiamuotoa tärkeämpää on se, että löytää hyvän terapeutin, jonka kanssa voi luoda toimivan vuorovaikutussuhteen. Sen takia suuntauksen valitsemisesta ei kannata ottaa stressiä.
Kannattaa valita tutustumiskäynti muutamalle eri terapeutille, jotta voi arvioida terapeutin sopivuutta ja terapiamuodon soveltuvuutta itselleen. Psykoterapian kustannukset maksaa joko tietyin ehdoin kela, työnantajat, vakuutusyhtiö tai asiakas itse. Kela korvaa terapiasta 57,60 euroa tunnilta.
Psykoterapeutteja voi etsiä esimerkiksi:
- Kela:n (palveluntuottajien haku) sivuilta
- psykoterapiakeskusten
- psykologi-, ja psykiatriayhdistyksien
- lääkärikeskusten
- sekä psykoterapeutti- hakusivustolta
- voit saada vinkkejä myös terveydenhuollonammattilaisilta
Kelan kuntoutuspsykoterapia
Kelan kuntoutuspsykoterapian tavoitteena on edistää ja ylläpitää kuntoutujan työ- ja opiskelukykyä, sekä tukea työelämässä pysymistä, sinne siirtymistä tai sinne palaamista. Jos olet opiskelija, niin tavoitteena on tukea opintojen edistymistä.
Kelan korvaamaa psykoterapiaa voi saada henkilö joka on 16-67-vuotias ja, jonka työ-, tai opiskelukyky on uhattuna mielenterveyden häiriön takia. Lisäksi kuntoutujan on täytynyt saada kolmen kuukauden ajan asianmukaista hoitoa mielenterveyden häiriöön.
Tarvitaan myös psykiatrin lausunto, jonka perusteella voidaan arvioida kuntoutuspsykoterapian tarpeellisuus työ-, tai opiskelukyvyn parantamiseksi. Mahdollinen tuki myönnetään vuodeksi kerrallaan. Kelan tukemaa psykoterapiaa voi saada enintään kolme vuotta. Käyntimäärä on enintään 80 kertaa vuodessa.
Lähteet: Duodecim, KELA ja Mehiläinen,