Pysähtymisen merkitys arjen kiireiden keskellä

Elämme digimaailmassa, jossa tietoa, kuvia ja videoita tulvii joka paikasta. Työelämä on hektistä lähes jokaisella alalla ja meiltä vaaditaan jatkuvaa tehokkuutta. Lisäksi elämään liittyvät kaikki muut vaatimukset painavat mieltämme. Tämän kaiken keskellä täytyisi kuitenkin pitää huolta itsestään. Ei ole siis ihme, että meidän on yhä vaikeampaa keskittyä, olla läsnä ja pysähtyä arjen kiireiden keskellä. Artikkeli tarjoaa keinoja siihen.

Digielämän takia olemme jatkuvassa tiedon ylikuormituksessa, joka voi johtaa uupumiseen, kärsimättömyyteen ja stressiin. Tutkimukset ovat osoittaneet, että tiedon ylikuormitus voi vaikuttaa negatiivisesti henkiseen hyvinvointiin ja mielenterveyteen.

Tiedon ylikuormitus voi saada olomme hajamieliseksi. Jotta voimme käsitellä kaikkea tuota tietoa, on ratkaisevan tärkeää, että voimme säilyttää keskittymiskyvyn, suorittaa tehtäviä ja tehdä päätöksiä.

Henkisen uupumisen ja turhautumisen torjumiseksi on ymmärrettävä pysähtymisen merkitys. Välttääkseen uupumista, tulisi tehdä tietoisia valintoja ja rajoittaa altistumista digitaaliselle ylikuormitukselle. Ensimmäisenä kannattaa karsia sellainen tieto, joka ei anna lisäarvoa tai on muuten merkityksetöntä elämäsi kannalta.

Jotkut ovat huolissaan niinkin hassusta asiasta kuin siitä, että jos he pysähtyvät kiireen keskellä ja ottavat välillä rennosti, niin he muuttuvat vähemmän innostuneiksi ja laiskoiksi. Todellisuudessa kuitenkin ihmisen perimmäinen luonne tietenkin säilyy, vaikka hän pysähtyisi ja ottaisi aikaa itselleen. Kaiken lisäksi tehokkuus ja aikaansaaminen voivat lisääntyä, kun lepää ja palautuu riittävästi.

Keinoja pysähtymiseen arjen keskellä

1. Pysähtymisen harjoittelu arjessa

Pysähtymistä arjessa voi harjoitella tavallisten arjen askareiden keskellä. Valmistaessasi jälleen kerran tavallista tylsää ateriaa perheellesi, kiirehtimisen sijaan, pysähdy ja ota aikaa. Tutki, mitä tapahtuu, kun hidastat. Anna mielen levätä sekä päästä irti päivän muista tehtävistä, kuten työstä.

2. Oikein hengittäminen

Yksinkertaisimmillaan pysähtyminen kiireen keskellä tarkoittaa sitä, että muistat hengittää oikein. Stressaantuneen ihmisen hengitys nimittäin muuttuu nopeasti pinnalliseksi, jolloin keuhkot eivät saa tarpeeksi ilmaa. Ota aikaa keskittyäksesi hengittämään aina palleaan asti. Se lievittää stressiä ja rauhoittaa oloa. 

Jos hengitys tuntuu vaikealta, voit ottaa avuksi kädet, vieden toisen käden rinnalle ja toisen vatsalle sekä

 hengittäen sitten syvään. Lisää näitä harjoituksia päivän mittaan ja tulet huomaamaan muutoksen. 

3. Mindfulness

Mindfulness tarkoittaa tietoista läsnäoloa, jossa eletään hetkessä. Sen kanssa voi treenata mieltä aivan kuten kehoa kuntosalilla. Mindfulnessin avulla pystyt olemaan läsnä tässä hetkessä miettimättä tai murehtimatta muuta. Ajatusten ja tunteiden noustessa mieleen, ne tunnistetaan ja hyväksytään, mutta sitten niiden annetaan mennä. Mindfulnessissa kaikki ajatukset ja tunteet ovat sallittuja. 

4. Rentoutuminen

Rentoutumiseen on parempia keinoja, kuin päätön sosiaalisen median videoiden selaaminen. Se nimittäin antaa liian paljon aistiärsykkeitä ja lisää tiedon ylikuormitusta. Rentoutuakseen on tärkeää katkaista kiire ja harjoitella aktiviteetteja, jotka parantavat mielialaa, rauhoittavat ja lisäävät keskittymiskykyä. 

Tällaisia voivat olla esimerkiksi liikkuminen luonnossa, maalaaminen tai lukeminen. Jos sinulla on vaikeuksia rentoutua, kannattaa sitä tietoisesti harjoitella erilaisten rentoutustekniikoiden avulla. Sellaisia voi löytää esimerkiksi Youtubesta tai kysyä ammattilaiselta. 

5. Oma aika

On myös tärkeää varata itselleen aikaa ja huolehtia itsestään. Silloin sinulla on myös enemmän annettavaa muille. Itsehoitoon voi kuulua äänikirjan kuuntelemista, pitkä kuuma suihku, puhelu kaukaiselle ystävälle tai jos olet liikaa kotona, niin kodin ulkopuolella käyminen. 
Lähteet: Kunto Plus, Mielenterveystalo, Stylist, Universitat de Barcelona