Oireet ja hoito
Mieli ry:n mukaan työuupumus voi syntyä silloin, kun henkilö kokee työssään pitkäaikaista ylikuormitusta ja stressiä, joka johtuu työn liian suuresta määrästä tai organisoinnin ja tavoitteiden epäselvyydestä.
Työuupumus ei ole varsinaisesti sairaus, mutta se voi johtaa riskiin sairastua esimerkiksi erilaisiin unihäiriöihin tai masennukseen. Vakavan työuupumuksen oireet muistuttavat masennusta. Työuupumus lisää riskiä työkyvyttömyyteen sekä tapaturmiin.
Työuupumuksen eli burnoutin ydintä on pitkittynyt riittämättömyyden tunne, jonka aiheuttaa liian suuri kuormitus ilman riittävää palautumista. Useimmiten suuri työmäärä ei yksistään selitä työuupumusta. Riskiä työuupumukseen kasvattavat mahdottomat tai ristiriitaiset vaatimukset, epäselvä rooli, vajavaisuus työnhallinnan mahdollisuuksissa, sosiaalisen tuen puuttuminen, epävarmuus ja epäoikeudenmukaisuuden kokemukset sekä epäsuhta työhön annetun panostuksen ja työn palkitsevuuden välillä.
Lisäksi työntekijän tietyt ominaisuudet voivat lisätä riskiä työuupumukseen, kuten esimerkiksi ylikorostunut tunnollisuus, vaativuus itseään kohtaan, ristiriitojen välttely, miellyttämisen halu, kokemattomuus sekä kyvyttömyys tunnistaa ja pitää kiinni omista rajoistaan. Eli työuupumus syntyy työntekijän tiettyjen ominaisuuksien ja työn olosuhteiden vuorovaikutuksessa.
On kuitenkin todettu, että keskeisimmät tekijät työuupumuksessa liittyvät nimenomaan työhön. Täten työuupumusta ei voida hoitaa yksistään antamalla työntekijälle yksilöllistä hoitoa ja tukea, vaan siihen tulee aina sisältyä toimenpiteitä työn järjestelyyn ja sisältöön.
Työuupumuksen oireet
Työuupumuksen oireet voivat olla erilaisia eri ihmisillä. Siihen liittyy yleensä voimakasta väsymystä eli uupumusta, josta ei palaudu vapaa-aikana ja työstä katoaa mielekkyys. Ammatillinen itsetunto heikkenee. Siihen liittyy väsymyksen lisäksi halua vetäytyä ihmissuhteista. Voi esiintyä myös keskittymisen, muistin ja tunnesäätelyn ongelmia.
Työuupumus ja stressi aiheuttaa ahdistusta sekä psykosomaattisia tai toiminnallisia vaivoja. Niitä ovat esimerkiksi tuntemukset sydämen toiminnassa, vatsanalueen ongelmat ja erilaiset kiputilat. Stressi vie ihmiseltä voimavaroja, aiheuttaa väsymystä sekä herättää kielteisiä tunteita, kuten ärtymystä, ahdistusta ja pelkoa. Stressin jatkuessa pidempään ajatukset alkavat kiertää yhtä ja samaa kehää. Keskittymiskyky heikkenee, muisti alkaa pätkiä, työt eivät etene ja päätöksenteko hankaloituu.
Lisäksi voi alkaa esiintyä psyykkisiä oireita, kuten lyhytpinnaisuutta, jännittyneisyyttä, kireyttä ja mielialamuutoksia. Työntekijän motivaatio kärsii, hän alkaa laiminlyödä asioita ja alkoholin käyttö saattaa lisääntyä. Pitkään jatkunut kuormitus ja stressi aiheuttaa fyysisiä oireita: kivun tunne vatsan seudulla ja rinnan alla, päänsärky, huimaus, pahoinvointi, erilaiset vatsaoireet, silmäsäryt ja muutokset tuntoaistissa. Lihasjännitys aiheuttaa jäykkyyttä ja kroonista kipua.
Työuupumuksen hoito
Työuupumuksen oireet kehittyvät pikku hiljaa, ajan saatossa. Sen ennaltaehkäisemiseksi työpaikoilla tulisi olla mahdollisuus keskustella esihenkilön kanssa riittävän usein työn kuormittavuudesta ja työolosuhteista. Keskusteluissa esiin tulleisiin epäkohtiin tulisi oikeasti puuttua. Esihenkilön vastuulla on huomata työn kuormitustekijät sekä huolehtia etteivät ne käy liian raskaiksi työntekijöille. Heille on myös annettava mahdollisuus työstä palautumiseen. Työntekijän vastuulla sen sijaan on huolehtia omasta jaksamisestaan ja ottaa epäkohdat puheeksi esihenkilön kanssa.
Kansainväliset tutkijat Michael Leiter, Christina Maslach ja Kirsi Ahola kollegoineen ovat antaneet keinoja siihen, miten työnantaja voi tukea työuupumuksesta kärsivää työntekijää:
1. Selvitä työuupumukseen johtaneet syyt
-Onko tehtävänkuva riittävän selkeä?
Jonkun on nimittäin kannettava vastuu työntekijän työtilanteen kokonaiskuvasta.
-Työmäärän tulisi olla kohtuullinen. Työt ja niihin suunniteltavat muutokset on toteutettava yhteisesti. Tavoitteiden tulisi olla realistisia. Tilannetta tulisi seurata tiiviisti.
-Onko työntekijällä mahdollisuus vaikuttaa omaan työhönsä ja uskaltaako hän käyttää vaikutusmahdollisuuksiaan tarvittaessa? Vuorovaikutuksen tulisi olla esihenkilön kanssa vastavuoroista ja säännöllistä. Työntekijän tulisi saada kokea hallitsevansa työtilannetta.
2. Työntekijälle tulisi osoittaa arvostusta
-Huomaa tehty työ ja anna siitä rakentavan palautteen lisäksi myönteistä palautetta.
-Älä syyllistä. Säilytä keskusteluyhteys myös poissa olevaan työntekijään ja toivota hänet tervetulleeksi takaisin.
3. Pidä huolta työyhteisön hyvinvoinnista sekä toimivasta vuorovaikutuksesta.
-Ole työntekijöitä kohtaan tasapuolinen. Järjestä riittävästi aikaa vuorovaikutukselle.
-Keskustelkaa ääneen mahdollisista ongelmista, sekä työn tavoitteista. Muistakaa tuoda esille myös ne asiat, jotka sujuvat ja toimivat.
4. Järjestä tarvittavat työolojen muokkaukset ja muutokset työssä.
-Yritä saada tilanteeseen aikaan todellista muutosta asia kerrallaan.
-Älä keskity pelkästään poistamaan negatiivisia asioita, vaan tue jo olemassa olevia voimavaroja.
-Ole ratkaisukeskeinen ja laita katse tulevaisuuteen. Mitä asioita haluat muuttaa? Mitä kohti haluat mennä?
5. Tue työntekijän palaamista työhön sairauslomalta.
-Järjestä työhönpaluukeskustelu. Huolehdi siitä, että työpaikalla on nimetty vastuuhenkilö, joka huolehtii työhön paluuseen liittyvistä käytännön asioista.
-Työntekijälle olisi hyvä järjestää tukihenkilö, jonka avulla hän voisi käydä asioita läpi arjessaan.
Seuraa tilannetta säännöllisesti jonkin aikaa työhön paluun jälkeen. Sovi seurantatapaamiset etukäteen. Muista pitää työterveyshuolto mukana. Mikäli työntekijä on ollut sairauslomalla, kannattaa ennen työhön paluuta pitää työkyky- eli työterveysneuvottelu.
Lähteet: Avain-apteekit, Ilmarinen ja Mieli ry